Kääpiösnautserinarttu musta/hopea
Zornoi Silver Saga "Saga"
s. 27.1.2016
Tapaus Saga
Tartu hetkeen ja tee kuten sydän sanoo.
Olin tietoisesti päättänyt olla lisäämättä lauman päälukua enkä ainakaan
ota käppänää. Tuiskun pentujen ajoittuminen samaan aikaan Nupun
pentujen kanssa, Tuiskun vakava sairastuminen nisätulehdukseen, Pimun
vasta alussa oleva koulutus, ajan puute, rahan puute...ja mitä syitä
näitä nyt onkaan. Mutta kun käteeni liukui märkä vajaa 200 grammainen
musta/hopea tyttö oli peli pelattu.Pentujen sytymän jälkeen nukuin 5-6
tuntia ja aamulla olin valmis sanomaan, että Saga on minun. Musta isä ja
valkoinen äiti, Juulin tyttärentyttärentytär ja omaa tervettä linjaani.
Nuppu oli taas aivan esimerkillinen äiti ja kun perheen toinen käppänärouva toimi apuäitinä ei pennuista voi tulla mitään muuta kuin Sagan kaltaisia reippaita ja iloisia koiranpoikasia. Etta ja perheen tytöt Helmi ja Hilla auttoivat kykyjensä mukaan vauvojen hoidossa.
Sagasta tuli heti Saga, mutta kun minulle on 90-luvulla syntynyt
Saga-niminen musta käppänä en halunnut käyttää samaa nimeä. Heitin
pallon Talasman perheelle ja sieltähän tuli vastaus: Silver Saga. Pentu
kasvoi Karvosen perheessä, jonka olohuoneen lattialla konttailin alussa
päivittäin pentujen kanssa seurustellen.
Kun Tuisku sairastui, leikattiin ja pennut joutuivat kiinteälle ruualle vähän turhan aikaisin olin jo vähällä kuunnella järjen ääntä. Se sanoi, että älä hyvä ihminen ota tähän härdelliin yhtään lisää harmia.
Sovin Etan kanssa, että Saga voi olla muutaman lisäviikon synnyinkodissaan, että tilanne Tuiskun pentujen kanssa normalisoituu.Kohtalo puuttui peliin: Yhden kerran Karvosilla käydessäni Hilla, 2 v, yritti leikata pentujen kynsiä ja uhriksi joutui Saga, jonka varvas ei onneksi irronnut. Päätin, että meillä voi olla turvallisempaa ja hain tytön kotiin heti kun laki salli.
Tuisku hyväksyi Sagan samantien ja se soluttautui 3 viikkoa nuorempien mustaterrienpentujen joukkoon kuin kala veteen. Pimu oli onnesta soikeena saatuaan vinkulelun, joka ääntelee liiiketunnistimella ja liikkuu superduraceleilla. Minun ei tarvinnut huolehtia Sagan turvallisuudesta missään vaiheessa vaan saatoin taas luottaa omaan laumaani 100 %:sti. Darja mörähteli ettei pentu tunge iholle, Tuisku antoi sille turvaa nukkua ihan liki, Pimu sai painikaverin ja Juulikin selvästi ilahtui kun omankokoinen koira liittyi muonavahvuuteen.Kun Tuisku ei saanut olla kaiken aikaa pentujensa kanssa toimi pikkuruinen Saga pentujen korvikkeena.
Sagan potrettikuva 6 viikkon ikäisenä. Ei paha ollenkaan. Sellainen liioittelematon perussnautserirakenne. Voimakas ylälinja, pitkä kaula, hyvä hännänkinnitys.Karva karkeaa ja mustaa, hyvät värimerkit.
Näyttelykoiraa ei Sagasta tule. Näyttelyt eivä enää nappaa enkä näe niitä millään tavalla jalostuksen apuvälineenä. Eläinsuojelulliset seikat ovat jo pitkän aikaa kiinnittäneet huomiotani ja näen siellä enemmän ikäviä asioita kuin hauskaa ja rentoa yhdessäoloa koiran hyvinvoinnin ehdoilla.
Sagan koulutus alkoi samantien kun muutti pysyvästi Nahkakujalle.
Oppimisen oppiminen on hanskassa eikä hanskat ole hukassa. On tosi pitkä aika kun olen näin pientä koiraa kouluttanut, mutta onhan tämä eläin huisin hauska. Halukas, reipas ja iloinen -ihan sikamakee otus.Toki ihan erilainen kuin Pimu, mutta koira. Tavoitteena tokon alokasluokka ensi vuonna, ei sen vähempää.
Kiitos koko Karvosen perhe ! Sagalla on hyvät eväät elämään ja koulutukseen. Jokaisella pitäisi olla oma saga aurinkoa tuomassa pilvisiin päiviin.
Nuppu oli taas aivan esimerkillinen äiti ja kun perheen toinen käppänärouva toimi apuäitinä ei pennuista voi tulla mitään muuta kuin Sagan kaltaisia reippaita ja iloisia koiranpoikasia. Etta ja perheen tytöt Helmi ja Hilla auttoivat kykyjensä mukaan vauvojen hoidossa.
Kun Tuisku sairastui, leikattiin ja pennut joutuivat kiinteälle ruualle vähän turhan aikaisin olin jo vähällä kuunnella järjen ääntä. Se sanoi, että älä hyvä ihminen ota tähän härdelliin yhtään lisää harmia.
Sovin Etan kanssa, että Saga voi olla muutaman lisäviikon synnyinkodissaan, että tilanne Tuiskun pentujen kanssa normalisoituu.Kohtalo puuttui peliin: Yhden kerran Karvosilla käydessäni Hilla, 2 v, yritti leikata pentujen kynsiä ja uhriksi joutui Saga, jonka varvas ei onneksi irronnut. Päätin, että meillä voi olla turvallisempaa ja hain tytön kotiin heti kun laki salli.
Tuisku hyväksyi Sagan samantien ja se soluttautui 3 viikkoa nuorempien mustaterrienpentujen joukkoon kuin kala veteen. Pimu oli onnesta soikeena saatuaan vinkulelun, joka ääntelee liiiketunnistimella ja liikkuu superduraceleilla. Minun ei tarvinnut huolehtia Sagan turvallisuudesta missään vaiheessa vaan saatoin taas luottaa omaan laumaani 100 %:sti. Darja mörähteli ettei pentu tunge iholle, Tuisku antoi sille turvaa nukkua ihan liki, Pimu sai painikaverin ja Juulikin selvästi ilahtui kun omankokoinen koira liittyi muonavahvuuteen.Kun Tuisku ei saanut olla kaiken aikaa pentujensa kanssa toimi pikkuruinen Saga pentujen korvikkeena.
Sagan potrettikuva 6 viikkon ikäisenä. Ei paha ollenkaan. Sellainen liioittelematon perussnautserirakenne. Voimakas ylälinja, pitkä kaula, hyvä hännänkinnitys.Karva karkeaa ja mustaa, hyvät värimerkit.
Näyttelykoiraa ei Sagasta tule. Näyttelyt eivä enää nappaa enkä näe niitä millään tavalla jalostuksen apuvälineenä. Eläinsuojelulliset seikat ovat jo pitkän aikaa kiinnittäneet huomiotani ja näen siellä enemmän ikäviä asioita kuin hauskaa ja rentoa yhdessäoloa koiran hyvinvoinnin ehdoilla.
 |
| Nouto hallussa 12 viikon iässä |
Oppimisen oppiminen on hanskassa eikä hanskat ole hukassa. On tosi pitkä aika kun olen näin pientä koiraa kouluttanut, mutta onhan tämä eläin huisin hauska. Halukas, reipas ja iloinen -ihan sikamakee otus.Toki ihan erilainen kuin Pimu, mutta koira. Tavoitteena tokon alokasluokka ensi vuonna, ei sen vähempää.
Kiitos koko Karvosen perhe ! Sagalla on hyvät eväät elämään ja koulutukseen. Jokaisella pitäisi olla oma saga aurinkoa tuomassa pilvisiin päiviin.
